Seka-auto – Kuvituskuva, Mobilisti -lehti 1/2009
Julkisen liikennöinnin alkuvaiheita Janakkalan seudulla
Julkinen liikenne sai seutukunnalla alkunsa 1930 -luvun lopulla, kun Närpiön Kala Oy ryhtyi ajamaan Tampere – Hämeenlinna – Turenki – Helsinki välistä linjaa. Kalustona toimi vanha kuorma-auto, josta oli tehty niin sanottu seka-auto. Tällaista nimitystä käytettiin ajoneuvoista joiden etuosassa oli tilaa matkustajille ja takana oli osasto jossa kuljetettiin rahtia ja tässä tapauksessa erityisesti tuorekalaa.
Perimätiedon mukaan liikennöinti taukosi auton suistuttua talven liukkailla Hyvinkään puusillalta alas. Liikennöinti Janakkalan alueella käynnistyi uudelleen 1940 -luvun alussa.
Pitkänokkainen linja-auto
Ensimmäiset linja-autot
1940-luvulla lähes kaikki autot olivat pitkällä nokalla varustettuja etumoottorisia, noin 25 -matkustajapaikkaisia linja-autoja. Alussa oli muutamia seka-autoja ja myöhemmin niin kutsuttuja Bulldog -mallisia, eli lyhytkeulaisia autoja.
Autoissa ei ollut lainkaan lämmittimiä ja ainoastaan pakoputki kiersi osittain matkustustilassa tarjoten talvipakkasilla aavistuksen lämpöä ja kesäkuumalla hiukan liikaa. Muukaan tekniikka ei vielä tuohon aikaan ollut kummoista ja esimerkiksi etuovi avattiin mekaanista vipua vetämällä ja suljettiin työntämällä.
1940-luvun alussa linjaliikenteen suurin ongelma oli toisesta maailmansodasta johtuva pula renkaista ja polttoaineesta.
Hämeenlinnan linja-autoasema
Bussimatkailu oli kovassa suosiossa 1940 -luvun puolivälissä
Ihmiset joutuivat sodan takia säännöstelemään myös polttoainetta, josta syystä yleiset kulkuvälineet kasvattivat suosiotaan. Bussimatkustus koettiin positiivisena ja ennen kaikkea sosiaalisena asiana.
Matkustajien keskimäärät olivat esimerkiksi vuonna 1947 noin 20 matkustajaa autoa kohti, joka tarkoitti käytännössä sitä, että autot olivat koko ajan lähes täynnä. Matkustajia oli välillä niin paljon, että penkkien välille jouduttiin laittamaan lankkuja, jotta kaikki pääsisivät istumaan.
Sota-ajan jälkeen matkustajamäärät vähenivät merkittävästi ja markkinoille tuli myös uusia yrittäjiä sekä uusia linjavuoroja.
Tukkiautosta itse tehty linja-auto, Ford 1937
Lehdon Liikenteen perustaminen
Kuorma-autoilija Heikki Lehdon poika Paavo Lehto syntyi vuonna 1923. Hän meni lentäjän koulutukseen 1942 Kauhavalle ja puolusti isänmaata hävittäjälentäjänä jatkosodassa, josta hänet kotiutettiin 1944 kersanttina.
Tämän jälkeen Paavo ryhtyi isänsä jalanjäljillä kuorma-autoilijaksi ja kuljetusuraa kesti yli 30 vuotta. Aluksi Paavo ajeli kuormureita, mutta eräänä talvisena aamuna kirkonmäellä tapahtuneessa onnettomuudessa tukki-kuormassa ollut auto suistui kyljelleen ojaan ja tukit levisivät pitkin piennarta. Silloin Paavo päätti, että kuorma-autot saavat jäädä ja perusti puolisonsa Hannelen kanssa vuonna 1947 Lehdon Liikenteen sekä tekivät yhdessä Turengin sokeritehtaan puuseppien kanssa vuoden 1937 -mallisesta tukkiautosta linja-auton.
Ruotsista hankittu Volvo, jonka hallintalaitteeet ja ovet muunnettiin itse vastaamaan oikeanpuoleista liikennettä
Vuoroliikenne alkaa
Ensimmäinen virallinen linja käynnistyi 4.10.1947 kolmella vuorolla reitillä Turenki – Hämeenlinna – Tarinmaa. Hiukan myöhemmin hankittiin toinen linjuri, joka oli 1939 -vuosimallinen 25 -matkustajapaikkainen Chevrolet.
Uusi linjaliikenneyritys herätti Janakkalassa paljon huomiota varsinkin alkuaikoina ja autoja käytiin ihastelemassa tallin pihassakin. Vaikka kiinnostusta oli, tietoutta autoista ei siihen aikaan juurikaan ollut.
Ajoneuvojen kunnostus ja huollot tehtiin alkuaikoina aina mahdollisuuksien mukaan itse. Pienempiä remontteja tehtiin pääasiassa öisin ja suuremmat korjaukset, kuten jousiremontit tehtiin Salon pajalla Turengissa.
Vuosien myötä lisääntyivät vähitellen niin autot kuin vuorotkin. Pari vuotta aloittamisen jälkeen valmistui Leppäkoski – Tervakoski -tie, joka tehtiin talkoovoimin myös linja-autolla ajamiseen soveltuvaksi. Tie pidettiin itse talvisin auki siten, että ensin reitti kierrettiin aura kiinnitettynä linjurin keulaan ja vasta toisella lenkillä otettiin matkustajatkin kyytiin.
Reo-Seddon 1953
Tilausajot alkavat ja liikennekalustoa hankitaan lisää
Ensimmäinen tilausajo tehtiin jo vuonna 1947, kun Janakkalan Sokerinviljelijät kävivät tutustumassa Salon tehtaaseen, mutta varsinaisesti tilausajot alkoivat lisääntyä vasta 1950 -luvun alkupuolella.
Ensimmäinen uusi auto suoraan koritehtaalta hankittin vuonna 1953. Se oli 32 -matkustajapaikkainen nokaton Reo ja siihen aikaan varsin edistyksellinen sekä ihastusta herättävä laite. 1955 hankittiin uusi Sisu, joka oli yrityksen ensimmäinen diesel -käyttöinen linja-auto.
Sisu-Ajokki 1955
Matkustajamäärät ja muut kuljetustarpeet kasvavat tasaisesti
Vuoden 1956 yleislakon aikana tehtiin yhden ajoneuvon matkustajamäärän ennätys, kun kyydissä oli 105 henkilöä. Merkittävien matkustajamäärien lisäksi ajoneuvoissa kulki siihen aikaan paljon muutakin kuin ihmisiä ja esimerkiksi vasikoita kyydittiin auton ulkopuolella olevalla tavaratelineellä.
Uudet toimitilat ja Shell huoltoasema valmistui 1957
Tilat ja toiminta laajenee 1950 -luvun lopulla
Vuosikymmenen loppu oli yritykselle muutosten ja laajenemisen aikaa. Uudet, yli 500 neliön hallit rakennettiin vanhan Helsingintien varteen ja samalla paikalla toimitaan edelleen.
Erkki Mattila sunnitteli 1957 linja-autohallien yhteyteen uudenaikaisen Shell -huoltamon. Huoltamon toiminta tuki kuljetusyritystä, mutta oli silti erittäin harvinaista, että samat yrittäjät toimivat näillä kahdella toimialalla.
Asema valittiin vuonna 1975 Etelä-Suomen siisteimmäksi Shell -huoltoasemaksi. Huoltamoa pidettiin aina vuoteen 1999 saakka, eli yhteensä 42 vuotta ja se olikin aikanaan yksi pisimpään yhdellä omistajalla olleista huoltamoista Suomessa.
Tiloja on laajennettu kaksi kertaa rakentamisen jälkeen ja nyt ne ovat jo yli 1200 neliön suuruiset.
Kuorma-auto Chevrolet 1958
Rahtikuljetuksia henkilöliikenteen rinnalla
1950 -luvun lopulla hankittiin yksi kuorma-autokin, vuosimallin 1958 Chevrolet eli ”letukka”, joka on vielä tänäkin päivänä huippukunnossa ja viettelee tallissa hyvin ansaittuja eläkepäiviä.
Volvo-Wiima 1959 ja yrityksen tuleva toimitusjohtaja Markku Lehto
Yhteistyö Wihurin ja Volvon kanssa alkaa
Vuonna 1959 alkoi Lehdon Liikenteen pitkäaikainen yhteistyö Wihurin, eli Wiiman koritehtaan sekä Volvon kanssa. Tällöin hankittiin uusi 37 -matkustajapaikkainen linjuri pääasiassa tilausajoja varten. Tilausmatkat lisääntyivät siihen aikaan voimakkaasti ja kävikin niin, että uusi auto oli heti saapumisestaan lähtien kahden vuoden ajan lähes kokonaan vain tilausajokäytössä.
Volvo B58 Wiima
1970 -luvulla tekniikka kehittyy
1960 ja 1970 -luvuilla yritys uudisti liikennekalustoa tasaisin väliajoin ja matkustusmukavuutta vaalien. Vuonna 1973 taloon hankittiin aikansa lippulaiva, Volvo B58 Wiima. Tämä tekninen ihme oli keskimoottorinen ja jääkaapilla, henkilökohtaisilla ilmavirtasuuttimilla sekä säädettävillä istuimilla varustettu luksus -bussi.
Amiraali, Scania-Delta 1983
Toinen sukupolvi siirtyy vetovastuuseen 1980
Yrityksen perustaja Paavo Lehdon jälkeen johtoon tulivat Paavon vaimon Hannelen lisäksi heidän lapsensa Markku, Pertti ja Ritva.
Liikennetoiminta laajeni tasaisesti ja kalustoa hankittiin sen mukaisesti. 1980 ostettiin Volvo-Wiiman uusi lippulaiva M-401:n korilla ja se oli yrityksen ensimmäinen korkea linja-auto. Se oli edellisten tapaan keskimoottorinen ja niitä suosittiin erityisesti tasapainoisten ajo-ominaisuuksien takia. Myöhemmin 1980 -luvulla mukaan tulivat myös takamoottoriset autot, erityisesti niiden tarjoamien hyvien matkatavaratilojen vuoksi.
1983 yritys otti käyttöön uusien autojen ”kastajaiset”, joissa uusille ajoneuvoille annetaan nimet. Ensimmäiseksi nimeksi valikoitui Amiraali ja samalla autoihin alettiin tehdä huomiota herättävät maalaukset, joiden pääväreiksi muodostui kulta, ruskea, oranssi ja keltainen. Amiraali olikin ensimmäisiä metallihohtovärein maalattuja linja-autoja Suomessa ja siitä lähtien Lehdon Liikenteen autot ovatkin olleet tunnettuja juuri erikoisten maalaustensa ansiosta.
1986 perustettiin matkatoimisto Euromatkat, joka järjesti suosittuja matkoja erityisesti Leningradiin ja Keski-Euroopaan. Matkatoimiston perustamisen jälkeen saman katon alta johdettiin kolmea yritystä, jolloin myös tehtävät jakautuivat osakkaiden kesken luontevasti niin, että Pertti johti huoltamoa, Ritva matkatoimistoa ja Markku liikennöintiä.
Goldwing, Scania-Lahti 1998
1990 -luvulla matkustusmukavuus kohenee
1990 -luvulle tultaessa tapahtui selkeää nousua asiakkaiden vaatimustasossa ja siihen reagoitiin voimakkaasti.
Vuonna 1989 taloon hankittiin uusi saksalaisvalmisteinen Setra, jonka erikoisuutena oli telipyörät eli kaksi taka-akselia, joka toi lisää kantavuutta ja ajovakautta.
Vuonna 1995 hankittiin Carrus-Delta, joka sai nimen Eurostar Suomen EU -jäsenyyden kunniaksi. Samana vuonna hankittiin myös 30 -matkustajapaikkainen Setra 309HD, jolle annettiin Euroclass -nimi. Lahden autokorin Eagle 560 hankittiin vuonna 1998. Nimeksi se sai Goldwing ja koristeeksi maalattiin kotka.
Golden Jet, Neoplan-Skyliner
Vuosituhat vaihtuu ja strategia vahvistuu
Kunnallinen palveluliikenne ”Tassubussi” aloitti toimintansa vuosituhannen vaihteessa. Tällöin koko palveluliikenteen käsite oli vasta muodostumassa Suomessa ja saimme olla osaltamme mukana tämän tärkeän asian kehittämisessä. Palveluliikenne on ollut yrityksemme ylpeyden aihe siitä asti.
Yrityksen strategiaksi oli tilausajojen suuren osuuden myötä muodostunut asiakasviihtyvyyteen panostaminen ja vuosituhannen vaihteen jälkeen erityistä huomiota on kiinnitetty myös liikennekaluston monipuolisuuteen. Tämä suunta on valittu siksi, että voisimme tarjota asiakkaillemme matkustusmukavuuden lisäksi aina myös oikean kokoisia ajoneuvoja. 2004 hankittiinkin eräs Suomen suurimmista linja-autoista, 77-matkustajapaikkainen kaksikerroksinen Neoplan Skyliner.
Sami Lehto
Kolmas sukupolvi ottaa vetovastuun 2007
Vuonna 2007 Ritva ja Pertti jäivät yrityksestä pois ja vetovastuu siirtyi Markulle sekä hänen lapsilleen Esalle, Hannalle ja Samille. Esa nimitettiin toimitusjohtajaksi, Hanna toimistopäälliköksi ja Sami korjaamopäälliköksi.
2007 suoritettiin myös Lehdon Liikenteen suurimmat massakuljetukset Hämeenlinnan asuntomessujen yhteydessä, jolloin kyydissä oli kuukauden aikana liki 200 000 matkustajaa.
2009 Lehdon Liikenteen tiloihin avattiin edelleen toiminnassa oleva Turengin Matkahuollon asiamiespiste ja sen vetovastuuseen tuli Samin vaimo Ekatarina. Nykyisin tämän palvelun nimi on Pakettipiste ja Matkahuollon lisäksi voitte käyttää meillä myös PostNordin sekä UPS:n pakettipalveluja.
2010 loppuvuosi oli suuren surun aikaa yrityksen ja asiakkaiden parissa, sillä rakastettu kuljettaja sekä työkaveri Sami siirtyi liian varhain ajasta ikuisuuteen.
Matalalattiabusseja
2010 -luvulla uusittiin ja laajennettiin tiloja sekä vahvistettiin kaupunkiliikenteen asemaa
Turengin varikkoa modernisoitiin ja laajennettiin vuosien 2012 ja 2013 aikana. 1950 -luvulla tehty neljän tallipaikan osio purettiin ja tilalle rakennettiin nykyaikainen, yli 300 neliön tila, johon sijoitettiin bussien pesulinjasto ja raskaan kaluston huoltamo.
Lehdon Liikenne osti vuonna 2014 Hämeen Linjan liiketoiminnan, eli Hämeenlinnan kaupunkilinjojen 1, 4, 14 ja 20 liikennöintioikeudet. Kauppaan sisältyi myös neljä uudehkoa matalalattiabussia ja samalla yritykseen siirtyi Hämeen Linjalta vanhoina työntekijöinä yhdeksän kuljettajaa ja yksi asentaja.
2015 perustettiin yhdessä Kari Tapolan kanssa raskaan kaluston huoltoihin ja korjamiseen erikoistunut TLV -Palvelut Oy, joka huoltaa ja korjaa tiloissamme pääasiassa Lehdon Liikenteen, mutta myös muiden kuljetusyrittäjien kalustoa.
Dieselmoottori pois ja täyssähköinen voimalinja tilalle
Ekologisilla ratkaisuilla tulevaisuuteen
Kuljetusalan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja yrityksemme haluaa tehdä osansa, jotta negatiiviset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
2015 hankittiin neljä biodiesel -bussia kaupunkiliikenteeseen ja yli 1 200 neliön toimitilojen koko lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumpuilla toimivaksi.
Haemme aktiivisesti uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja olemmekin tehneet kehitystyötä dieselmoottoreilla toimivien linja-autojen muuntamiseksi täysin sähköllä toimiviksi.
Ulkomaanmuutoihin keskittyvän yksikön kalustoa
Maailma muuttui silmänräpäyksessä 2020
Lehdon Liikenne on tehnyt aina runsaasti tilausajoja, joten Koronavirus -pandemia oli yrityksellemme valtavan kova isku. Maaliskuussa tilausajokalenteri oli täynnä syksyyn asti ja kaikki ne ajot peruttiin käytännössä yhdessä päivässä pandemian alettua.
Voisi pitää sattuman kauppana, että juuri niihin aikoihin Lehdon Liikenteelle tarjottiin tilaisuutta ostaa pitkään toiminut ja erittäin ansioitunut ulkomaanmuuttoja suorittava Muuttopalvelu M. Kähäri Oy. Me pidämme tuurin sijaan tätä tarjousta osoituksena siitä, että lähes 80 vuotta jatkunut toimintamme kuljetusalalla nähdään sellaisessa valossa, että meidät koettiin vastuullisina jatkajina korkean profiilin muuttopalveluille.
Vaikka siirtyminen täysin uudelle toimialalle oli aavistuksen jännittävä vaihtoehto, emme siinä juurikaan aikailleet, sillä näimme sen keinona saada työntekijöillemme töitä vaikean ajankohdan sattuessa.
Nykyistä liikennekalustoa
Tilanne nykyään
Olemme tällä hetkellä erittäin monialainen ja palveleva kuljetusyritys, jonka tarjonta kattaa reitti-, kaupunki- ja palveluliikenteen, koulukyydit, tilausajot, tapahtumakuljetukset, valmismatkat, muutot ja arvotavarakuljetukset kotimaassa sekä ulkomaille ja Matkahuollon, PostNordin sekä UPS:n pakettipalvelut.
Vaikka toimimme useilla eri sektoreilla, yhdistää niitä kaikkia se, että liikutamme vastuullisesti ihmisiä ja tavaraa.
Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi Lehdon Liikenteen kyytiin!
Huomionosoituksia
Avainteko -palkitsemistilaisuus
1987 yritystoiminnassa alusta lähtien mukana ollut Hannele Lehto palkittiin Suomen Yrittäjäin Keskusliiton myöntämällä kultaisella yrittäjäristillä.
1989 Lehdon Liikenne sai kunniamaininnan aikataulukilpailussa.
1992 Suomen Yrittäjäin Keskusliitto palkitsi Lehdon Liikenteen Janakkalan Vuoden Yrittäjä -palkinnolla. Valinnan perusteena oli perheen yrittäjähenkisyys ja muuntautumiskyky perinteisestä linjaliikenneyhtiöstä monialaiseksi henkilöliikennettä ja matkailupalveluja tarjoavaksi kokonaisuudeksi.
1997 Janakkalan kunta palkitsi Lehdon Liikenteen Vuoden Yrittäjä -palkinnolla.
2009 Suomen Sotaveteraaniliitto palkitsi Lehdon Liikenteen.
2014 Lehdon Liikenne palkittiin Avainteko -palkinnolla, joka myönnetään vuosittain sellaiselle taholle, joka merkittävällä tavalla edesauttaa vammaisten henkilöiden elämää.